Viikko 4

Saldo 626 km, 1/3-osa matkasta tehty. Viikon aikana paikkakunnat Salla, Hautajärvi, Käylä, Ruka ja Kuusamo.

Sallassa yövyin Kairalan Kievarissa, Rukalla hotellissa ja Kuusamossa kaksi yötä hostellissa, muut yöt teltassa.

Kairalan Kievariin asti tulin Savukoskelta sora- ja metsäautoteitä pitkin. Tälle osuudelle sattui tähän asti raskain tieosuus, kun Savukoskelta lähdettyä 7 km kuluttua tulin tieosuudelle, jolla tiekarhu oli levittänyt irtosoran tasaisesti koko tien leveydelle. Tiesin, että soratie loppuu vasta kievarissa, yli 50 km päässä, enkä voinut tietää, pitääkö tässä irtosorassa kulkea koko tuo matka. No onneksi 20 km kuluttua reitti vaihtui metsäautotieksi, jolla soraa ei ollut, eikä ollut myöhemmilläkään osuuksilla.

Edellisellä viikolla oli hyttyset tulleet iltojen ja aamujen ratoksi. Sallan jälkeen kuvuoihin tuli vielä paarmat ja mäkärät. Kävellessä hyttyset eivät juuri kiusaa, mutta kun pysähtyy, niitä ilmestyy heti suuret määrät etsimään sopivaa paikkaa päästä aterialle. Paarmat ovat koko ajan seurana kävelyn aikana. Mäkärät ovat näistä kolmesta lajista ehkä ikävimpiä, kun ne tunkevat silmiin, nenään ja korvakäytäviin ja tuntuu, että kaksi kättä ei riitä niiden hätistelemiseen iholta. Suu kannatta ehdottomasti pitää kiinni. Mäkärät kiusaavat lämpiminä iltoina vesistöjen läheisyydessä.

Sallatunturilla tapasin leiripaikan läheisyydessä kaksi pariskuntaa. Puhuttiin hyttysistä ja niiden karkottmisesta. He uskoivat vakaasti hyttyskarkottimien toimivuuteen ja antoivat minullekin OFF-suihkepullon mukaan kokeiltavaksi. Kokeilin sitä kämmenselkään ja todellakin näytti siltä, että hyttynen ei sen jälkeen jää siihen paikkaan pitkäksi aikaa.

Kahvila Käylässä

Käylän eteläpuolella tulin 5-tielle ja liikenteen määrä kasvoi moninkertaiseksi. Valkoisen reunamaalauksen vasemmalla puolella on vain 5 cm asfalttia ja vähän väliä joudun väistämään autoja viivan vasemmalle puolelle soralle.

Rukalta Kuusamoon valitsin reitin Rukajärven kautta, jotta voisin jonkin matkaa välttyä 5-tien liikenteeltä. Tie olikin kunnostettavana ja jouduin 11 km matkan taas menemään irtokivimurskeella.

Kuusamossa kävin hierojalla. Reidet, pohkeet ja penikat olivat yllättävän hyvässä kunnossa - ei juuri kipeitä paikkoja. Jalkapohjissa oli arimmat paikat ja hieronta tuntui helpottavan kipua. Täytyy varmaan iltaisin alkaa hieromaan jollakin tavalla niitä.

Vaimo tuli tapaamaan minua Rukalle ja Kuusamoon. Hän vie osan tavaroistani pois ja saan mukana kulkevan tavaran määrää ja painoa vähemmäksi. Hän myös toi hyttystorjuntalaitteen ja kokeilen sitä tulevalla viikolla.

Viikko 3

Ehkä paikallaan huomautus, että viikko tässä tarkoittaa 7 pv ti - ma, koska kävely alkoi ti.

Saldo 468 km, 1/4-osa matkasta tehty. Tälle viikolle osui paikkakunnat Lokka, Tanhua ja Savukoski.

Reitillä tuli ensimmäiset osuudet soratietä, 45 km 4-tieltä Lokalle ja 40 km Tanhualta Savukoskelle ja myös siitä eteenpäin Sallaa kohti. Kaikilla pätkillä oli tiellä paljon irtosoraa oman jalan ja Travelsonin renkaan alla. Kulkeminen on raskaampaa ja vauhti 0,5 km/h hitaampaa. Johtuu varmaan irtosorasta ja siitä, että tien noudattaa maaston muotoja, korkeuseroja on enemmän ja mäet jyrkempiä.

Viikon alkupuolella avasin toisen litran polttoainetta, litralla siis pääsen n. 2 vk.

Päivärytmi on vakiintunut niin, että herään yleensä 6:45, keitän vettä puuroa ja kahvia varten, syön, pesen astiat, laitan teltan kasaan, pakkaan Travelsonin ja jatkan kävelyä. Aamutoimiin menee 2...2,5 tuntia.
Kävelyä on 4...6,5 tuntia ja sen aikana pysähtelen juomaan vettä ja kerran tai pari syömään voileipää välipalana. Päivämatkat ovat olleet 25...35 km, lepopäivänä selvästi lyhempi.

Leiripaikalla ensin teltan pystytys ja tavarat telttaan. Sitten riippumatto puiden väliin ja tunniksi lepäilemään vesipullon ja kännykän kanssa. Sitten ruuanlaitto, syönti ja astioiden pesu. Telttaan pääsen yleensä 19:30...20 maissa. Uutiset katson 20:30 ja asetun nukkumaan viimeistään 21:30. "Tyhjäkäyntiaikaa" on yllättävän vähän.

Tällä viikolla sain tuta räkkä kaudesta, kun keskiviikkoiltana olin jo makuupussissa. Oli tyyntä ja ei ollut tuulen suhinoita. Ulkoa kuului vooouu-ooouu-ooouu... Kun 50 tai 100 hyttystä kokoontuu, niin kuuluu 50 tai 100 ininää. Mutta kun miljoona hyttystä kokoontuu, niin kuuluu tuo ääni. Se tulee varmaan siitä, kun on miljoona äänilähdettä, joiden lähettämä taajuus on melkein sama, niin ei kuulu miljoonaa ininää, vaan matalampaa ääntä, joka nousee ja laskee n. hetzin tahdissa. Muusikot, fyysikot ja insinöörit voivat pohtia ilmiötä tarkemmin.

Viikko 2

Ensimmäiset kuuset ilmestyi maisemaan Saariselän eteläpuolella.

Saldo 292 km. Tälle viikolle osui paikkakunnat Inari, Ivalo, Saariselkä ja Vuotso. Kolmena yönä majoitusliikkeessä lakanoiden välissä, muut yöt teltassa. Hienoa on ollut telttailla, kun hyttysiä ei ole juuri ollenkaan. Päivän päätteeksi voi mennä riippumattoon eikä hyttyset häiritse, jos vaikka nukahtaa. Nyt (15.6.) niitä jo muutamia inisee ympärillä.
Ei ongelmia kävelyn suhteen. Liikenteen määrä on selvästi lisääntynyt, nyt joudun vähän väliä siirtymään valkoisen reunaviivan vasemmalle puolelle, kun autoja tulee yhtä aikaa edestä ja takaa. Huomenna pääsen pois 4-tieltä, joten tämä asia helpottuu vähäksi aikaa.
Tienvarsiroskat mietitytti minua edellisellä viikolla. Sen suhteen tuli ajatus:
- Matkailuautossa on 4 henkilöä. Kaksi heistä jää autosta ja he alkavat kerätä roskia tien varresta, toinen tien toista reunaa. Auto ajaa eteenpäin esim. 2 km, se jää tienvarteen ja autossa olleet kaksi henkilöä alkavat kerätä roskia autosta eteenpäin. Hetken päästä ensimmäinen kaksikko saapuu autolle roskapussiensa kanssa, he siirtävät autoa 2 km ja jatkavat keräämistä autosta eteenpäin.
- Tarvitaan siis 4 vapaaehtoista ja matkailuauto. Luulisi vapaaehtoisia löytyvän. Luulisi sponsoreita löytyvän kustannusten kattamiseen, joita syntyy autosta, polttoaineesta ja ruokailusta.
- Päivässä voisi tulla hyvinkin 20...30 km puhdasta tienvartta. Ja roskien kerääminen on kuin lomaa, jos siihen ottaa oikeanlaisen asenteen.

Viikko 1

Tenojoki

Tulin Rovaniemeltä Nuorgamiin ma 1.6. ja olin yötä Lomakeskuksen mökissä. Kävely alkoi ti 2.6.
Viikon aikana oli kuumaa ja kylmää, poutaa ja sadetta. Ei kuitenkaan räntää eikä lunta.
Varusteet toimii ja Travelson kantaa enimmän osan taakasta. Alussa pidin ohuita sukkia ja ainakin kahtena päivänä kantapään patti alkoi tuntua. Myöhemmin käytin paksumpaa sukkaa ja se toimii paremmin. Koko ajan kantapäiden ihon suojana on ollut kineesioteipit.
Olen mennyt aika hyvin ennakkovauhtiarvion mukaan, viikossa matkaa tuli 145 km, Inari on alle 30 km päässä.
Maisemat ovat todella kauniita ja kävelyvauhdilla niitä ehtii ihastella ja ottaa valokuvia. Puroja on paljon näin lumien sulamisen aikaan.
Olen päivän aikana googlen karttaa ja maastokarttaa käyttäen päätellyt seuraavan leiriytymispaikan: tulisi sopiva päivämatka, onko paikka riittävän tasaista teltalle, onko vettä riittävän lähellä... Tämä on ollut tarpeen, koska välillä on pitkiä osuuksia, joissa leiriytyminen olisi hankalaa: suo tai jytkkä rinne tien molemmin puolin.
Jätin kellon kotiin ihan tarkoituksella. Nyt kun päivät ovat samanlaisia, en enää tiedä, monesko päivä tai mikä viikonpäivä on, jos en katso sitä kännykästä. En ole kuunnellut musiikkia enkä radiota. Televisiosta olen katsonut pelkästään puoli-9 uutiset.
Etukäteen kuvittelin, että päivässä pitäisi paljon tappaa aikaa. Ei tarvitse! Vapaapäivinä on muutamia tunteja, jolloin ei ole mitään tekemistä. Osasyy tähän on se, että uni maittaa: olen nukkunut vähintään 9,5 h, kerran 12 h.
Kävelyn aikana päähän tulee ajatus ja kohta se vaihtuu toiseen. En ole ajatellut mitään suurta tai syvällistä... paitsi pari päivää Utsjoelta lähdön jälkeen oli tien varrella joku roskakasa ja sen jälkeen rupesin näkemään tienvarsiroskat. Jatkan tästä seuraavalla viikolla.