Kävely sujui
paljolti ennakko-odotusten ja -suunnitelman mukaan. Varusteet toimivat ja mukana
oli kaikki tarvittava. Mitään kävelyä estävää ongelmaa ei koko matkan aikana
tullut. Etukäteen eniten arvelutti vasemmassa kantapäässä oleva patti ja päkiän
alla oleva kipukohta. Mutta kumpikaan ei aiheuttanut isompaa ongelmaa kävelyn
aikana. Kantapäissä käytin ennaltaehkäisynä kineesioteippiä muutaman viikon
ajan joka päivä ja sitten vähitellen enemmän satunnaisesti.
Kävelyreitti
muuttui matkan aikana hieman:
- Hautajärveltä en lähtenyt yrittämään, miten Travelson toimisi Karhunkierroksella. Minulle oli tullut selväksi jo Hautajärvelle tultaessa, että Travelson on tehty suht’ tasaisia alustoja varten. Painopiste on ylhäällä, minkä vuoksi se pyrkii kaatumaan, kun toisen pyörän alle osuu isompi epätasaisuus alustassa. Tiesin entuudestaan, että Karhunkierroksen poluilla on paikoitellen paljon kiviä ja puitten juuria.
- Ristijärveltä oikaisin reittiä kohti Iisalmea Kajaanin kautta. Vuokatin lenkki oli alkujaan reitillä siksi, että näin välttäisin kulkemista 5-tiellä. Liikennettä 5-tiellä oli kuiitenkin ihan kohtuullisesti. Ja lisäksi houkutti päästä Iisalmeen n. yhtä päivää aikaisemmin. Vaikuttiko tähän myös ”puutuminen”, kuten tunnetta olen viikkokirjoituksessa kuvannut?
- Espoosta Tammisaareen päätin mennä Lohjan kautta, enkä suorempaa reittiä. Tästä tuli n. yksi päivä lisää. Lohjalla asuu vanhimman siskoni tytär, jonka sylikummi olen.
Kävelemään olisin
voinut lähteä muutamaa päivää aikaisemmin, ehkä 4-5 päivää, ja näin kävellä hieman
pidempään ilman hyttysten seuraa. Nyt odottelin, että kelikameroissa alkaa
näkyä isoja pälviä lumessa ja lähdin matkaan seuraavan viikon alussa. Toteutuneella
ajoituksella säästyin hyttysiltä reilun kaksi viikkoa, lähtemällä aikaisemmin
tämä aika olisi ollut ehkä vajaa kolme viikkoa.
Olin hankkinut
kuivamuonaa 14 annosta. Mukaani Nuorgamiin otin 10 annosta ja vaimo toi Kuusamoon
loput 4 annosta. Nyt ajattelen, että kuivamuonaa oli ihan turha kantaa mukana –
ehkä pari annosta olisi riittänyt varalle. Kaupasta voi ostaa ruoka-aineita
seuraavaan kauppaan asti ja näin toimimalla mukana tulisi paremmin minimoitua
mukana kulkevan tavaran määrä.
Tyypillinen lämmin ateria: tonnikalaa + jotain hiilihydraattipitoista |
Kävelyn edetessä kaikki ”turha” karsuitui pois: lähtiessä mukaan otin sokeria – en ostanut sitä lisää; leivät rupesin syömään ilman levitettä tai muita lisukkeita; kaupasta ostin hedelmiä, jogurttia, vihanneksia vain määrän, jonka pystyn sinä päivänä syömään; jätin termoskahvit kävelyn tauoilla pois ja join pelkkää vettä pelkkien leipien kanssa.
Muovinen retkilusikka-haarukka katkesi joskus ennen Enonkoskea. Minun piti vuolla puusta lusikan tapainen, että sain syötyä. Tulin tällä toimeen muutaman päivän ajan, kunnes sain metalliset välineet.
Ostin
huomioliivin, joka on tyköistuva ja edestä&hartioista tuulenpitävä. Liivin
materiaali aiheuttaa kuitenkin sen, että iholta haihtuva kosteus kondensoituu
liivin sisäpinnalle. Tämän epämukavuuden takia liivi ei monestikaan ollut
päällä, vaan roikkui Travelsonin aisalla.
Lämpimiä vaatteita en tarvinnut, koska kävelyn aikana kelit olivat suht’ lämpimät. Ne oli kuitenkin hyvä olla varmuuden vuoksi mukana, kesäkuussa olisi hyvin voinut olla kylmiä öitä tai räntäsadetta.
Hyttysten kanssa
olin ajatellut selviäväni parhaiten pitkillä vaatteilla. Sallassa eräs
pariskunta antoi minulle suihkepullon hyttyskarkotetta. Kokeilin sitä ja varmaankin
se vähensi hyttysten intoa tulla iholle – varmaa todistetta minulla ei ole. Sitten
Kuusamoon vaimo toi pienen butaanikaasulla toimivan hyttyskarkottimen. Otin sen
vastahakoisesti mukaan. Kokeilin ja se tuntui toimivan. Laite tuottaa
ilmeisesti jonkinlaista hyttysmyrkkyä, koskapa kuolleita hyttysiä alkoi
ilmaantua laitteen ollessa päällä. Käytin siis tätä laitetta muutaman viikon
ajan, kunnes etelämpänä hyttysiä oli niin vähän, että en vaivautunut ottamaan
laitetta esille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti